Madridin autonomisen yliopiston (UAM), Katalonian metsätieteen ja -teknologian keskuksen (CTFC) ja ranskalaisen energiajättiläisen TotalEnergiesin tutkijoiden muodostaman tutkimusryhmän Cátedra Steppe Forwardin tekemä järjestelmällinen katsaus on paljastanut tutkimusten niukkuuden aurinkosähkövoimaloiden vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen.
Katsaus osoitti, että keskikokoiset aurinkosähkölaitokset aiheuttavat enemmän puoliluonnollisten elinympäristöjen häviämistä kuin suuret aurinkosähkölaitokset luultavasti siksi, että "mega-PV-laitoksille" tehdään tiukemmat ympäristövaikutusten arvioinnit, mikä voi johtaa suurten hankkeiden pirstoutumiseen.
Pienten laitosten hajautus on myös tekijä, joka johtaa suuriin kumulatiivisiin ympäristövaikutuksiin, joita ei havaittaisi riippumattomilla arvioinneilla, mikä tukee kumulatiivisten ja synergististen ympäristövaikutusten arviointien tarvetta.
Heidän työnsä tulokset esiteltiin vuonna julkaistussa tutkimuksessa "Solar photovoltaic energy development and biodiversity conservation: Current Knowledge and research Gaps"suojelukirjeet,jossa he analysoivat 180 tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuodesta 2010 lähtien, jolloin aurinkosähkön eksponentiaaliseen kasvuun ei ole liittynyt samalla tasolla niiden ympäristövaikutuksia koskevan tutkimuksen kasvua, vaikka tämä kiinnostuksen kohde on kasvanut tieteellisessä tutkimuksessa. yhteisöä.
Tarkemmin sanottuna artikkeleiden määrä on moninkertaistunut 25:llä ajanjaksolla 2010-2023. Tulosten avulla on voitu tunnistaa aurinkosähkövoimaloiden tärkeimmät vaikutukset ekosysteemeihin ja niihin liittyviin eliöihin sekä ehdottaa tulevaisuuden tutkimussuuntia, jotta energiasiirtymä tapahtuu kestävästi.
Katsauksessa todettiin, että vaikka Aasia ja Eurooppa ovat suurimman aurinkosähkökapasiteetin alueiden listan kärjessä, suurin osa tiedosta tulee Pohjois-Amerikan tutkimuksista, erityisesti aavikoilta, joita ei välttämättä voida ekstrapoloida muihin ympäristöihin, kuten viljelymaihin, joissa useimmat aurinkosähkökapasiteetista sijaitsee maailmanlaajuisesti.
Lisäksi suurin osa tutkimuksista keskittyi elinympäristön häviämiseen tai muuttumiseen, kun taas muita vaikutuksia, kuten mikroilmaston vaikutuksia tai agrosähköjärjestelmien potentiaalia, ei ole juurikaan käsitelty. Lopuksi 53 % tutkimuksista suoritettiin yhdellä aurinkosähkölaitteistolla, ja rakentamista edeltäviä olosuhteita kirjattiin harvoin.
Aurinkopaneelien asentaminen vaikuttaa ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen hyvin monin tavoin. Kuivilla alueilla paneelit vaikuttavat suoraan mikroilmastoon lämpiminä vuodenaikoina luoden uusia varjoalueita ja lisäämällä maaperän kosteutta. Ne voivat myös muuttaa substraatin kemiallista ja fysikaalista koostumusta, mutta lisää tutkimusta tarvitaan näiden muutosten selittävien mekanismien ymmärtämiseksi.
Toisaalta aurinkosähkölaitokset tuottavat elinympäristön muutoksia ja häviämistä kahdella tila-asteikolla. Maiseman mittakaavassa ne edustavat fyysistä estettä, joka keskeyttää eläinten liikkeet, mikä voi laukaista muutoksia niiden käyttäytymisessä ja populaatioissa. Pienemmässä mittakaavassa, kuten jo mainittiin, paneelit luovat uusia varjo- ja kosteusgradientteja, jotka vaikuttavat viime kädessä kasviyhteisöön ja muuttavat muiden eläinryhmien, kuten lintujen ja niveljalkaisten, elinympäristöä, mikä vaikuttaa niiden tilankäyttötapoihin.
Katsauksessa tarkasteltiin myös vesieliöissä, pääasiassa niveljalkaisissa, havaittujen aurinkosähkökasvien kanssa tapahtuvien törmäysten vaikutuksia, jotka voivat johtaa ne ulos vesistöistä ja tehdä niistä ekologisia ansoja, ilmiö, joka tunnetaan nimellä "järviefekti".
Aurinkosähköpaneeleja asennettaessa on etusijalle asetettava vaikutusten ehkäisy aloittaen riittävästä maankäytön suunnittelusta. Lisäksi on panostettava entistä enemmän havaittuja vaikutuksia selittävien mekanismien ymmärtämiseen, jotta voidaan suunnitella tehokkaita lieventämistoimenpiteitä.
