Etusivu-Tietoa-

Sisältö

Tuulen vaikutus kelluviin aurinkosähköihin

Apr 01, 2024

wind study on floating photovoltaics
tuulitutkimus kelluvasta aurinkosähköstä

Kiinalainen tutkijaryhmä teki numeerisen tutkimuksen offshore-alueen tuuliherkkyydestäkelluva aurinkosähköyrittääkseen tutkia järjestelmäkokoonpanoja, jotka saattavat olla vähemmän herkkiä tuulen suunnalle.

Tutkijat suorittivat sarjan simulaatioita kuuden PV-järjestelmän avullakelluva pv-järjestelmäottaen huomioon tekijät, kuten tuulen nopeus, paineen jakautuminen ja turbulenssikenttä sekä nosto- ja vastuskerroin.

"Jotkut tutkijat ovat havainneet, että aurinkosähköpaneelin tuulenvastus on täysin erilainen, kun aurinkopaneeli altistuu tuulelle edestä ja takaa", tutkijat sanoivat. "Aurinkosähköpaneelin nostovoimaa ja vastusta voidaan siis tasapainottaa muuttamalla aurinkosähköpaneelin järjestelyä niin, että se ei pääse uppoamaan tai kaatumaan.kelluva aurinkoteline."

Tutkimuskohteena tutkijat simuloivat kuuden PV-paneelin riviä, joiden välissä oli 1,5 metriä tilaa. Kaikilla paneeleilla oli samat mitat 2,187 m × 1,102 m × 0,02 m, ja niitä oli kallistettu joko 15 astetta tai 165 astetta.

Numeerisessa kuvauksessa huomioitiin muun muassa tuulen virtaus, turbulentin kineettisen energian kasvunopeus ja jännitysanisotropia. Sen jälkeen se varmistettiin tuulitunnelikokeessa, jossa oli PV-paneeleja mittakaavassa 1:20. "Yleensä tulokset osoittavat, että tämän tutkimuksen numeerinen malli on tarkka ja tehokas", tutkijat sanoivat.

Yhdessä aurinkosähköjärjestelmän kokoonpanoissa, nimeltään taulukko A, oli kaikki kuusi paneelia 15 asteen kallistuksessa, yleisin asennuskulma, jota käytetään myös laajaltikelluva pv-järjestelmä. Ryhmää B kuvataan erityiseksi kelluvaksi aurinkosähköratkaisuksi, joka näyttää päätyrakenteelta. Tässä järjestelmässä ensimmäisen paneelin kallistus on 15, toisen 165 astetta, kolmannen 15 astetta, neljännen 165 astetta, viidennen 15 astetta ja kuudennen 165 astetta.

"Matriisit C, D, E ja F viittaavat itse asiassa taulukoiden A ja B asennustyyppeihin", tutkija selitti myös. "Pääasiallinen ero niiden välillä on aurinkosähköpaneelien kahden kallistuskulman järjestys (15 astetta ja 165 astetta)."

Mallinnus osoitti, että ryhmä B oli vähiten herkkä tuulen suunnalle. Siinä oli myös pienin nostomomentti ja pieni paineen jakautuminen aurinkopaneelin pinnalla. "Verrattuna vastukseen, hissi on herkempi aurinkosähköpaneelien järjestelylle, ja ensisijainen vaikutus on nostosuunta", he myös päättelivät.

Tiimi korosti myös, että aurinkopaneelien sijoittelusta riippumatta ensimmäinen paneeli koki aina korkeamman tuulikuorman kuin muut paneelit. "Painekuorman (Cp) arvon jakautumiskäyrä on samanlainen, ja sen yläpinnan Cp-arvo on periaatteessa sama gradienttijakaumassa", he lisäsivät.

"On havaittu, että aurinkosähköpaneelin herätyspyörre koostuu kahdesta pyörrerakenteen kuviosta. Toinen on jatkuva pyörre aurinkosähköpaneelin vasemmalta ja oikealta puolelta. Toinen on pienimuotoista pyörteen irtoamista keskustasta, " he sanoivat. "Toistensa kanssa samansuuntaisten paneelien vastus ja nosto osoittavat saman trendin asteittaisessa nousussa tai laskussa alustan nousukulman kasvaessa."

Lähetä kysely

Lähetä kysely